Miten epäselvästä sivuprojektista syntyi maailman vaikutusvaltaisin visuaalinen media

Instagram: Miten epäselvästä sivuprojektista syntyi maailman vaikutusvaltaisin visuaalinen media

Harva teknologiatarina alkaa yhtä sekavasti kuin Instagramin. Se ei syntynyt selkeästä visiosta, strategisesta analyysista tai laskelmoidusta tuotekehityksestä. Se syntyi kaaoksesta — monimutkaisesta, ylipaisuneesta sovelluksesta nimeltä Burbn, jonka kukaan ei jaksanut käyttää.

Se syntyi myös radikaalista päätöksestä:

heittää roskiin 90 % tehdystä työstä ja keskittyä yhteen ainoaan ominaisuuteen.

Tässä artikkelissa pureudutaan siihen, miten Instagramista tuli startup-historian yksi tehokkaimmista pivotoinneista, miksi se onnistui muuttumaan hetkessä kulttuuriseksi ilmiöksi ja miten kahden ihmisen projekti johti yhteen teknologia-alan suurimmista yrityskaupoista.

Ennen Instagramia oli Burbn – sekava sovellus, jota kukaan ei ymmärtänyt

Vuonna 2010 Kevin Systrom työskenteli NextStop-nimisessä startupissa, mutta vapaa-ajallaan hän kehitti harrastusprojektia nimeltä Burbn. Sovellus oli kaikkea yhtä aikaa:

• paikkatietopalvelu

• tapahtumajärjestäjä

• pistepeli

• kuvien jakotyökalu

• check-in-järjestelmä

Pitchauksissa sijoittajat olivat kiinnostuneita Systromista enemmän kuin tuotteesta. He näkivät hänessä potentiaalin, ja hän sai pienen rahoituksen kehittääkseen Burbnia eteenpäin. Pian mukaan liittyi toinen keskeinen hahmo: Mike Krieger.

He katsoivat tuotetta yhdessä ja tulivat karuun johtopäätökseen:

Burbn oli järjettömän monimutkainen.

Käyttäjät eivät tehneet sillä juuri mitään — paitsi yhden asian: he jakoivat kuvia.

Tämä ei ollut tiimille yllätys. Systrom oli ollut pitkään kiinnostunut valokuvauksesta ja filtterien vaikutuksesta kuvan tunnelmaan. Älypuhelinkamerat olivat juuri ylittämässä laatutason, jossa kuvaamisesta tuli arkista, mutta samalla kuvat näyttivät vielä kömpelöiltä ilman jälkikäsittelyä.

Markkina huusi yhtä asiaa:

helppoa, nopeaa ja kaunista kuvien jakamista.

Pivotti, joka mullisti startup-maailman

Päätös syntyi muutamassa viikossa:

hylätään koko Burbn ja keskitytään yhteen ainoaan asiaan — kuvien jakamiseen.

Syntyi Instagram.

Sovelluksesta tehtiin niin minimalistinen kuin mahdollista:

• Ota kuva

• Valitse filtteri

• Jaa kuva

• Katso muiden kuvia

Ei check-in-toimintoja.

Ei pisteitä.

Ei monimutkaista navigaatiota.

Vain valokuvat.

Tämä oli radikaali vastaus aikakauteen, jossa sovellukset halusivat tehdä kaikkea. Instagram lähti täysin vastakkaiseen suuntaan — ja se oli sen menestyksen ydin.

Julkaisupäivä, joka yllätti kaikki – myös tekijät

Instagram julkaistiin 6. lokakuuta 2010. Kahden tunnin kuluttua palvelu oli ruuhkautunut. Ensimmäisen 24 tunnin aikana liittyi 25 000 käyttäjää. Ensimmäisen viikon aikana 100 000.

Koko digitaalinen kulttuuri oli muutoksessa, ja Instagram osui siihen täydellisen tarkasti. Ihmiset halusivat tallentaa elämäänsä, mutta eivät tekstin tai paikkatiedon kautta — vaan visuaalisesti.

Instagram yhdisti kolme nousevaa trendiä:

1. Älypuhelinkamerat paranivat nopeasti

2. Sosiaalinen media siirtyi mobiiliin

3. Kuva oli emotionaalisesti tehokkain tapa kommunikoida

Sovellus kasvoi lähes patologisella vauhdilla. Se ei ollut vain työkalu. Se oli fotonarratiivinen kieli, joka antoi käyttäjille tavan kertoa elämästään esteettisesti ja välittömästi.

Hashtagit, filtterit ja omintakeinen visuaalinen identiteetti

Instagram kehitti tyylinsä tavalla, joka näkyy yhä:

• ikoniset retrofiltterit

• neliökuvaformaatti (joka muistutti Polaroidia)

• yksinkertainen selailu

• tyhjää tilaa ja kevyttä typografiaa

Näiden ansiosta jokainen käyttäjä pystyi tuottamaan “hienon näköisiä” kuvia ilman osaamista.

Sovellus aloitti uuden visuaalisen aikakauden:

älypuhelinkuvauksen.

Se, mikä ennen vaati kalliita linssejä ja editointiohjelmia, oli yhtäkkiä napin painalluksen päässä.

Sotkuisin hetki: tekniset katastrofit ja yksityisyyskysymykset

Kasvuvauhti paljasti nopeasti ongelmia:

• palvelimet ylikuumenivat

• sovellus kaatui usein

• käyttäjädataa ei ollut suunniteltu näin massiivista määrää varten

• tietoturvassa oli aluksi puutteita

Systrom ja Krieger kertoivat myöhemmin, että he työskentelivät “periaatteessa ilman nukkumista” kahden ensimmäisen vuoden ajan.

Se oli startup-maailman klassinen ongelma: tuote, joka kasvaa nopeammin kuin yritys pystyy rakentamaan sitä.

Hetki, joka muutti kaiken: Facebook ostaa Instagramin

Huhtikuussa 2012 Facebook tarjosi Instagramista miljardin dollarin kauppahintaa.

Kauppa oli yksi teknologiahistorian suurimmista shokeista. Instagramilla oli silloin vain 13 työntekijää.

Moni piti summaa järjettömänä. Mutta Zuckerbergiä kiinnosti kaksi asiaa:

1. Instagramin mobiiliylivoima

2. Nuorten käyttäjien uskollisuus

Jälkikäteen katsottuna Instagram-kauppa oli ehkä Facebookin historian onnistunein liike.

Instagram muuttuu globaaliksi ilmiöksi ja kulttuurin suunnan näyttäjäksi

Yritys ei jäänyt pelkäksi sovellukseksi. Siitä tuli kulttuurin, trendien ja kaupankäynnin hermokeskus:

• vaikuttajakulttuuri syntyi Instagramissa

• muoti-, ruoka- ja matkailusisällöt räjähtivät

• brändit alkoivat tavoittaa yleisöjä suoraan kuvien kautta

• hashtagit muodostivat yhteisöjä

• “Instagrammable” muuttui käsitteeksi, joka ohjasi kaikkea kahviloiden sisustuksesta kaupunkien turismistrategioihin

Harva startup on muokannut visuaalista maailmankuvaamme yhtä syvästi.

Varjot menestyksen takana

Kasvun myötä myös ongelmat kasvoivat:

• sosiaalisen median kauneusihanteet ja somepaine

• bottiverkostot

• informaatiohäiriöt

• algoritmikiistat

• kilpailu TikTokin kanssa

• huoli mielenterveysvaikutuksista, erityisesti nuorilla

Instagram ei ole ollut immuuni kritiikille. Se on sekä voimaannuttanut että haastanut kokonaisia sukupolvia.

Mitä Instagram opettaa startup-maailmasta?

Instagramin tarina tiivistyy kolmeen keskeiseen oppiin:

1. Pienentäminen voi olla voimakkaampi strategia kuin laajentaminen

Burbn epäonnistui, koska se yritti tehdä kaikkea. Instagram onnistui, koska se teki vain yhden asian — ja teki sen häikäisevän hyvin.

2. Käyttäjien havainnointi on kultaakin arvokkaampaa

Pivot syntyi, kun tiimi huomasi mitä käyttäjät todella tekivät, ei mitä he toivoivat käyttäjien tekevän.

3. Esteettisyys voi olla teknologinen innovaatio

Instagram teki kuvista tunteita, ei dataa. Ja se oli vallankumouksellista.

Instagram ei ole vain startup-menestys.

Se on kulttuurinen voima, joka muutti visuaalisen itseilmaisun ikuisesti.

‍