Maailman yksinkertaisin sovellus, joka mullisti viestinnän

Maailman yksinkertaisin sovellus

WhatsAppin tarina ei ala ideasta mullistaa viestintää. Se alkaa pettymyksestä. Yhdestä hylkäävästä sähköpostista ja yhdestä Twitter-päivityksestä, joka näytti silloin mitättömältä, mutta josta tuli myöhemmin osa teknologiahistorian ikonista kertomusta.

Vuonna 2009 Brian Acton kirjoitti Twitteriin:
“Facebook turned me down. It was a great opportunity to connect with fantastic people. Looking forward to life’s next adventure.”

Tuosta seuraavasta seikkailusta syntyi WhatsApp.

Hylkäys, joka muutti suunnan

Brian Acton ja Jan Koum olivat työskennelleet yhdessä Yahoo'lla lähes vuosikymmenen. He olivat nähneet sisältä päin, miten internetin lupaus avoimesta yhteydenpidosta alkoi muuttua mainosliiketoiminnaksi, jossa käyttäjät olivat enemmän dataa kuin ihmisiä.

Kun he lopulta lähtivät Yahoo’sta, he hakivat töitä Facebookilta. Molemmat hylättiin. Se oli isku, mutta samalla vapauttava hetki. Heillä ei ollut uutta työpaikkaa, ei painetta sijoittajilta eikä vielä edes selkeää ideaa. Oli vain aikaa, kokemusta ja tunne siitä, että jotain olennaista puuttui digitaalisesta viestinnästä.

Ajatus, joka syntyi arjesta

Jan Koum osti iPhonen alkuvuodesta 2009. Se oli käännekohta. Hän huomasi, että puhelin ei ollut enää vain laite puhumista varten, vaan jatkuvasti mukana kulkeva alusta. Alkuperäinen idea ei ollut viestisovellus, vaan status-sovellus, jossa käyttäjä voisi kertoa olevansa kiireinen, salilla tai kokouksessa.

Sovelluksen nimi oli sanaleikki: WhatsApp.

Kun Apple avasi push-ilmoitukset kolmansille osapuolille, tapahtui jotain odottamatonta. Ihmiset alkoivat käyttää statuksia viestien lähettämiseen. Lyhyitä päivityksiä. Vastauksia. Keskusteluja. Koum ja Acton ymmärsivät, että he olivat vahingossa rakentaneet jotain paljon suurempaa kuin alun perin ajattelivat.

Äärimmäinen yksinkertaisuus

WhatsApp ei yrittänyt olla kaikkea. Se ei tarjonnut profiileja, pelejä, uutisvirtaa tai mainoksia. Se teki yhden asian – ja teki sen hyvin. Viestit lähetettiin puhelinnumeron perusteella. Ei käyttäjätunnuksia. Ei salasanoja. Ei monimutkaista opettelua.

Tämä yksinkertaisuus oli tietoinen valinta. Koum oli kasvanut Neuvostoliitossa, jossa viestintää valvottiin. Yksityisyys ei ollut hänelle abstrakti arvo, vaan henkilökohtainen kokemus. WhatsApp rakennettiin ajatuksella, että viestintä kuuluu ihmisille, ei järjestelmille.

Kasvu ilman markkinointia

WhatsApp ei kasvanut mainoskampanjoilla. Se kasvoi, koska ihmiset suosittelivat sitä toisilleen. Erityisesti maissa, joissa tekstiviestit olivat kalliita, WhatsApp tarjosi jotain vallankumouksellista: rajattoman viestinnän internetin kautta.

Sovellus levisi ensin Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Monilla markkinoilla siitä tuli nopeasti oletustapa viestiä. Ihmiset eivät sanoneet lähettävänsä viestiä – he sanoivat “lähettävänsä WhatsAppin”.

Vastakohta sosiaaliselle medialle

Siinä missä muut alustat kilpailivat huomiosta, WhatsApp teki päinvastoin. Se ei yrittänyt pitää käyttäjää sovelluksessa mahdollisimman pitkään. Se yritti toimia mahdollisimman huomaamattomasti. Kun viesti oli lähetetty, sovelluksen työ oli tehty.

Yrityksen sisäisessä kulttuurissa tämä näkyi vahvasti. Seinällä oli kyltti, jossa luki: “No Ads. No Games. No Gimmicks.” Se ei ollut iskulause, vaan toimintaperiaate.

Facebook näkee tulevaisuuden

Vuoteen 2013 mennessä WhatsAppilla oli satoja miljoonia käyttäjiä. Facebook ymmärsi, että kyse ei ollut vain sovelluksesta, vaan globaalista viestintäkerroksesta. Facebook ei enää hallinnut yksityistä viestintää. WhatsApp hallitsi.

Helmikuussa 2014 Facebook osti WhatsAppin noin 19 miljardilla dollarilla. Se oli yksi teknologiahistorian suurimmista yritysostoista. Jan Koum allekirjoitti sopimuksen samassa rakennuksessa, jossa hän oli aikanaan jonottanut ruokakuponkeja.

Kun filosofia ja todellisuus törmäsivät

Yrityskaupan jälkeen jännitteet kasvoivat. Facebookin liiketoimintamalli perustui dataan ja mainoksiin. WhatsAppin koko identiteetti perustui niiden puuttumiseen. Brian Acton lähti lopulta yhtiöstä ja luopui sadoista miljoonista dollareista vastalauseena suunnalle, johon palvelua oltiin viemässä.

Myöhemmin hänestä tuli yksi Facebookin äänekkäimmistä kriitikoista ja yksityisyyden puolustajista.

Perintö, joka jäi

WhatsApp on tänä päivänä yksi maailman käytetyimmistä sovelluksista. Sen käyttöliittymä on yhä lähes pelottavan yksinkertainen. Se ei näytä vallankumoukselliselta. Ja juuri siksi se on.

WhatsAppin tarina muistuttaa, että joskus suurimmat muutokset syntyvät, kun joku päättää olla lisäämättä mitään ylimääräistä. Kun maailma huutaa enemmän, joku kuiskaa vähemmän.

Ja joskus yksi hylkäys riittää aloittamaan tarinan, joka muuttaa tavan, jolla koko maailma puhuu toisilleen.

‍